Rea­lis­miin pyr­kivä ja to­si­ta­pah­tu­miin pe­rus­tu­va so­tae­lo­ku­va pys­tyy hy­vin har­voin ta­voit­ta­maan ylei­sin­hi­mil­listä sa­no­maa. Lo­ne Sur­vi­vor pys­tyy, ih­me kyllä, vaik­ka val­tao­sa kah­den tun­nin kes­tos­ta on epä­toi­vois­ta tais­te­lua pie­nen yh­dys­val­ta­lai­sen Seal Team –e­ri­kois­jou­kon ja af­ga­nis­ta­ni­lai­sen Ta­li­ban-sis­si­ryhmän vä­lillä vuon­na 2005.

E­lo­ku­va ku­vaa hy­vin le­gen­daa­ris­ta, tiet­ty­jen af­gaa­ni­hei­mo­jen vuo­si­tu­han­tis­ta pe­rin­nettä, jon­ka mu­kaan kylään vie­raak­si tu­le­vaa suo­jel­laan oma tur­val­li­suus vaa­ran­taen. Sa­mal­la kat­so­ja al­kaa poh­tia, kuin­ka me­dias­sa tai sit­ten me­dian käyttä­jien omis­sa mie­lissä krii­si­pesäk­kei­den ih­mi­siä tu­ku­te­taan sa­maan lei­riin, vaik­ka krii­siyh­teis­kun­nis­sa pii­lee mo­nia eri­lai­sia elämä­na­sen­tei­ta.

Kei­no ei ole uu­si, mut­ta ai­toa sen­ti­men­taa­li­suut­ta voi ko­kea, kun lop­pu­teks­teissä nähdään ta­pah­tu­mien oi­keat ko­ki­jat.