Epäon­ni on koh­dan­nut sekä Haw­kin­sien että Crai­gien per­heitä. Kuo­le­man, vä­ki­val­lan ja al­ko­ho­lin pa­huu­den maus­ta­mat per­he­suh­teet kai­paa­vat myl­ler­rystä ul­ko­puo­lel­ta. Tur­han­kin odot­ta­mat­to­man sat­tu­man kaut­ta su­vut jou­tu­vat kytkök­siin, lop­pu­tu­los nähdään jo kan­si­ku­vas­sa.

Ro­mant­ti­nen draa­mae­lo­ku­va syvään juur­tu­nees­ta ja pe­rus­tel­lus­ta va­leh­te­lun ja epäus­kon kult­tuu­ris­ta an­sait­see sil­ti osak­seen vä­hintään­kin osit­tais­ta kiin­nos­tus­ta. Mur­hei­den kaut­ta elämään op­pi­mi­nen ja pel­ko­jen voit­ta­mi­nen näy­tetään mah­dol­li­se­na. Eikä vä­hi­ten näy­tel­lyn pa­nok­sen an­siois­ta.

Ch­ris Coo­per vä­ki­val­lan lä­pikäy­neenä po­lii­si­na hal­lit­see roo­lin­sa, to­ki hy­vin val­miik­si kir­joi­te­tus­sa roo­lis­sa. Ro­bert Pat­tin­so­nin naa­mal­la voi­si myydä vuon­na 2010 mitä ta­han­sa. Emi­ly De Ra­vi­nin lap­sen­kas­voi­suu­des­sa on viit­teitä hol­lywoo­di­lai­seen klas­si­seen viat­to­muu­teen.