Tyhjän­toi­mit­ta­ja­kir­jai­li­ja ta­paa kau­neim­man kos­kaan koh­taa­man­sa nai­sen ja on var­ma että tämä on hä­nen elämänsä nai­nen, mut­ta ajan ku­lues­sa muut­taa­kin mie­lensä koh­ta­lok­kain seu­rauk­sin. Tai­det­ta tai ai­kuis­viih­dettä, mut­ta var­maa ai­na­kin on, että tämä on elo­ku­va, jo­ka pro­vo­soi. Pääo­sin vii­leän lei­kit­te­levä ja sa­dis­ti­sen sietämätön, mut­ta het­kittäin myös hä­kel­lyttävän haus­ka: pa­ton­ki his­sissä, pos­su pii­ron­gin ta­ka­na ja puu­de­li ja­lat il­mas­sa.