Pu­he­pai­not­tei­nen in­die-lef­fa se­ka­lai­ses­ta sa­kis­ta mur­han­hi­moi­sia ih­mi­siä, jot­ka sat­tu­vat kaik­ki yhtä ai­kaa sa­maan baa­riin kes­kellä aa­vik­koa. Ta­ri­nal­taan tyy­pil­li­nen: kun ei ole riittäväs­ti ideaa yh­teen pitkään ta­ri­naan, niin ni­do­taan puo­len tu­si­naa ly­hy­te­lo­ku­vaa löyhäs­ti yh­teen. Omi­tui­nen ja imp­ro­vi­soi­dun oloi­nen kyllä, mut­ta ei oma­peräi­nen.

To­del­la ro­soi­nen, vä­reiltään lieväs­ti vää­ris­ty­nyt ja de­tal­jeil­taan tar­peet­to­man peh­meä ku­va. Ko­keel­li­set ku­va­kul­mat herättävät huo­mio­ta. As­keet­ti­nen, kar­kea ja vä­sy­neen hil­jai­nen ste­reo­rai­ta. Ekst­rois­sa trai­le­ri. (IJ)