Voye­ris­min ja ex­hi­bi­tio­nis­min päi­vi­tys: ku­lo­saa­re­lai­set pul­lamössö­nuo­ret ku­vaa­vat tois­ten­sa ak­te­ja tyttö­jen tietämättä. Ei juu­ri ta­voi­ta oi­keaa sä­vyä. Näissä nuo­ris­sa ei ole mu­naa lai­sin­kaan. Elo­ku­va on muu­ten­kin kuin abi-ikäis­ten poi­kien ju­tut eli pal­jon me­lua tyhjästä. Lo­pus­sa mennään sit­ten mo­ra­lis­min puo­lel­le. Hy­my­poi­ka­pat­sas oli hyvä sym­bo­li, jo­ka jäi hyö­dyntämättä.

Laa­du­kas ku­va pyr­kii luo­maan do­ku­men­ti­no­mai­suut­ta ra­kei­sel­la fil­millä. Ker­ran­kin tark­ka ku­va­suh­de. Ää­ni­rai­ta ei juu­ri­kaan ta­voi­ta ti­la­tun­nel­maa, eikä ma­ta­laa bas­soa juu­ri kuul­la. Ää­ni­rai­dal­la lois­taa muun muas­sa So­ma–yh­tyeen ”­Vai­hei­ta”. Ekst­roi­hin on tal­len­net­tu kak­si mu­siik­ki­vi­deo­ta, 22 min. do­ku­ment­ti ja trai­le­ri.