B­rit­ti­dek­ka­ri toi­mit­ta­jas­ta, jo­ka pa­laa ko­ti­mai­se­miin­sa ruo­ti­maan nuo­ruu­den trau­mo­ja muis­ti­sai­raan isänsä kans­sa (Jim Broad­bent). Vyyh­din kes­kiössä tun­tuu ole­van yhtä per­hettä suu­rem­pi sa­la­juo­ni, jon­ka sel­vittä­mi­nen muo­dos­tuu har­maan­tu­val­le po­jan­kolt­tiai­sel­le pie­nek­si päähän­pint­tymäk­si.

Us­kot­ta­va ta­ri­na ei ole, mut­ta hah­mois­ta al­kaa sil­ti huo­maa­mat­taan vä­littää. Osa­syy tähän on pe­rib­rit­tiläi­sessä pik­ku­kau­pun­ki­miljöössä ja lo­put on asial­lis­ten — jos­kin ko­vin unoh­det­ta­vien — näyt­te­lijä­suo­ro­tus­ten an­sio­ta.