Ih­mi­sen al­kuhämä­riin pääs­tiin jos­sain vai­hees­sa me­nemällä sin­ne, missä län­si­mai­sen si­vi­li­saa­tion in­nok­kaim­mat le­vittäjät bri­tit pan­tiin ai­koi­naan mie­lellään hen­giltä. Perään lä­he­tet­tiin le­vot­to­mat, hul­lut ja van­git. Jäl­ki nä­kyy aust­ra­lia­lai­sen elo­ku­van ly­hyeltä kul­ta-a­jal­ta. Sil­ti he ku­vaa­vat meitä, po­ruk­kaa van­hal­ta man­te­reel­ta. Rus­sell Crowe eläy­tyy epäi­lyttävän te­hok­kaas­ti uus­nat­sik­si ski­nik­si, jo­ka on kai­ken lisäk­si ho­mo­sek­suaa­li. Kel­lo­pe­li ap­pel­sii­nin päi­vi­tys, mut­ta to­teu­tus on jyrkkä. Poik­kea­vaa: lop­pu on bril­jant­ti. Siitä neljä tai­vaan­kap­pa­let­ta.

Kes­ki­ta­son ku­va on peh­meä ja ra­kei­nen, mut­ta ai­van käypää kat­sel­ta­vaa. Ää­ni­rai­ta on 5.1, mut­ta ti­laa ei syn­ny muu­ten kuin mu­sii­kin kei­noin. Hal­pa­tuo­tan­nok­si ihan hyvä tek­ni­nen laa­tu. Ekst­roi­hin on tal­len­net­tu pa­rin mi­nuu­tin haas­tat­te­lut, trai­le­ri ja biog­ra­fiat.