Vuo­den 1967 ro­tu­mel­la­koi­den Det­roi­tiin si­joit­tu­va elo­ku­va ker­too to­si­ta­ri­nan mus­tis­ta nuo­ris­ta, jot­ka jou­tu­vat tämän maail­man ää­ri­ra­joil­la kul­ke­vien ra­sis­tis­ten po­lii­sien ham­pai­siin. Kaaos­mai­sen ti­lan­teen ylit­se­vuo­ta­va pu­ser­rus ja pin­nan al­la yhä sit­keäs­ti ky­tevä ra­sis­mi lyövät kättä niin, että ol­kapäät lentävät si­joil­taan. Lop­pu­tu­los ei ole kau­nis tai mieltä ylentävä.

Muun muas­sa elo­ku­vis­ta "T­he Hurt Loc­ker" ja "Ze­ro Dark Thir­ty" tähän saak­ka muis­tet­tu oh­jaa­ja Kath­ryn Bi­ge­low te­kee tässä pe­rin us­kot­ta­vaa jäl­keä. Elo­ku­van ole­mas­sao­lon oi­keu­tus on epäi­lemättä saa­tu Do­nald Trum­pin val­ta­kau­des­ta ja sen val­kois­ta yli­val­taa aja­vis­ta ää­riai­nek­sis­ta, mut­ta va­ka­vail­mei­senä his­to­rian­kir­joi­tuk­se­na elo­ku­va puol­taa paik­kan­sa myös il­man tätä kytköstä. Ky­se on su­rul­li­sen en­nal­ta-ar­vat­ta­vas­ta pa­las­ta his­to­riaa, jo­ka vetää hil­jai­sek­si, mut­ta jää kar­van ver­ran elävän elämän tun­tees­ta. Hyvä elo­ku­va jää hur­jas­ta ta­ri­nas­taan huo­li­mat­ta kes­kin­ker­tai­suu­dek­si.