Ja­mes Gan­dol­fi­nil­la on Sop­ra­nos-ka­ris­man­sa an­sios­ta sel­lai­nen vai­ku­tus, että ai­van tois­ten la­ji­tyy­pin ystävät saat­ta­vat ai­na­kin ker­ran kat­soa ih­mis­suh­deai­hei­sen elo­ku­van. On­nek­si hyvän sel­lai­sen.

K­reik­ka­lai­sen Pyg­ma­lion-ta­run ja siitä idean ot­ta­neen Ber­nard Shawn näy­telmän ase­tel­ma an­taa taus­tan in­dia­na­lai­sen put­kia­lan yrittäjän, hä­nen vai­mon­sa ja New Or­lean­sis­sa st­rip­pa­ri­na toi­mi­van 16-vuo­tiaan tytön trian­ge­liin. Oh­jaa­ja ja kä­si­kir­joit­ta­ja ku­to­vat suk­kaan­sa en­nal­ta-ar­vaa­mat­to­mas­ti ja pie­nin vih­jein. Vai­mo ei ole­kaan tyy­pil­li­nen an­keut­ta­ja, eikä avio­mies tan­ko­baa­reis­sa pyö­rivä si­ka, joi­ta ikävä kyllä kaik­ki tun­nem­me ja joi­ta­kin myös kut­sum­me ystä­vik­sim­me.