Ro­mant­ti­nen ko­me­dia si­sa­ruk­sis­ta (Ed-sar­jan Tom Ca­va­nagh ja Heat­her Gra­ham), jot­ka ovat viettä­neet kai­ken ai­kan­sa yh­dessä vii­mei­set 30 vuot­ta kun­nes yk­si il­tapäivä puis­tos­sa tuo sisä­pii­riin kol­man­nen pyörän (B­rid­get Moy­na­han). Kol­mi­pyörä ete­nee het­ken ai­kaa täy­del­li­sessä so­vus­sa, mut­ta pi­ka-a­vio­lii­ton ja tyttö­jen il­lan jäl­keen mikään ei ole enää en­nal­laan.

Hyvästä näyt­te­lijä­kaar­tis­ta, näyttä­vistä puit­teis­ta ja mu­si­kaa­li­ses­ta ot­tees­ta huo­li­mat­ta elo­ku­va jää haa­lean draa­man ta­sol­le. Hah­mot jäävät it­sea­sias­sa har­vi­nai­sen on­toik­si pah­viu­koik­si, joi­hin yri­tetään pu­hal­taa eloa lä­hinnä pääl­le­lii­ma­tuil­la am­ma­teil­la ja ir­ral­li­sil­la lap­suu­den muis­toil­la. Kun tähän vielä lisätään dia­lo­gin pai­koin vil­je­lemä vä­kinäi­nen elo­ku­valäppä voi­si pää­tellä, että ky­se on jon­kin­lai­ses­ta opinnäy­te­työstä. Esi­koi­soh­jaus tämä ai­na­kin on.