Awa­ke luo li­ki vii­mei­sellä het­kellä us­koa sii­hen, että Hol­lywood pys­tyy vielä tuot­ta­maan näppä­riä tril­le­reitä, jot­ka eivät las­ket­te­le van­ho­ja la­tu­ja. Oh­jaa­jan de­byyt­ti luo uu­den dra­ma­tur­gi­sen ta­van viedä elo­ku­vaa eteenpäin ja uu­dis­taa sa­mal­la ta­kau­miin pe­rus­tu­vaa ta­paa luo­da jän­ni­tettä.

Kä­si­kir­joi­tus hyö­dyntää tie­toa, jon­ka mu­kaan osa po­ti­lais­ta ei vai­vu nar­koo­sis­sa uneen, vaan tietää leik­kauspöydän ta­pah­tu­mat ja tietävät skal­pel­lin ja sa­han liik­ku­van ruu­mis­saan. Tästä lähtö­koh­das­ta läh­detään ke­rimään ki­mu­rant­tia juon­ta, jos­ta ei tässä kan­na­ta pal­jas­taa enempää.

Näyt­te­lijät suo­riu­tu­vat hy­vin roo­leis­taan. Suu­rin ilon ai­he on pääo­san Hay­den Ch­ris­ten­sen, jol­la on aiem­min ol­lut suu­ria vai­keuk­sia va­pau­tua Täh­tien so­dan pai­no­las­tis­ta ja ma­nee­reis­ta.

E­lo­ku­van ikä­ra­joi­tus K13 on oi­kein ase­tet­tu, mut­ta saat­taa ol­la, että iästä riip­pu­mat­ta leik­kau­so­pe­raa­tioi­den kat­so­mi­nen ai­heut­taa ra­ju­ja­kin puis­ta­tuk­sia.