Jos tämä oli­si teh­ty Yh­dys­val­lois­sa, tu­lok­se­na oli­si ol­lut sil­mittömän vä­ki­val­lan ja me­lod­ra­maat­tis­ten koh­taus­ten vuo­rot­te­lua, jos­ta jäl­kimmäi­nen oli­si sietämättömämpää. Eu­roo­pan hen­ki aut­taa.

Ta­ri­na ker­too ir­lan­ti­lai­ses­ta nyrk­kei­lijästä (Mic­hael Mad­sen), jo­ka tap­paa va­hin­gos­sa vai­mon­sa vel­jen har­joit­te­lu­kehässä. Ei kah­ta kol­man­net­ta, vai­mo kuo­lee sydän­koh­tauk­seen ja vuo­sia myö­hem­min sel­viää, että poi­ka sai­ras­taa syn­nynnäistä sydän­vi­kaa.

Tar­vi­taan ra­haa. Sitä saa pai­kal­lis­ten kier­to­lais­ten Puck-ki­sois­sa, jois­sa nyrk­keillään vik­to­riaa­ni­seen tyy­liin il­man hans­ko­ja.

Voi ol­la hyvä, jos mie­lellään ka­duil­la voi­miaan koet­te­le­vat kat­soi­vat tämän elo­ku­van. Tässä nyrk­ki sat­tuu, ja sa­mal­la saa­daan elämä­nar­vo­ja. Oli ryhmä mikä ta­han­sa, tiet­ty osa ih­mi­sistä on va­jai­ta, osa sentään puo­lil­laan in­hi­mil­li­syyttä.