Li­ki­main kaik­kien van­ho­jen suur­kau­pun­gien al­ta löy­tyy tun­ne­tus­ti mit­ta­va ver­kos­to eri tar­koi­tuk­siin ra­ken­net­tu­ja tun­ne­lei­ta ja hol­ve­ja, mut­ta Mos­ko­van alai­siin ka­ta­kom­bei­hin on hau­dat­tu perä­ti sisäänkäyn­ti Hel­vet­tiin.

Ar­mol­li­sen ly­hyellä kes­tol­la ja ni­mekkäillä si­vuo­sanäyt­te­lijöillä siu­nat­tu elo­ku­va heittää se­ka­lai­sen jouk­kion vael­te­le­maan pi­meitä maa­na­lai­sia käytä­viä il­man sel­keää mo­ti­vaa­tioi­ta. Dia­lo­gi on puh­das­ta hut­tua ja ta­pah­tu­mat ko­vin yh­den­te­ke­viä, mut­ta lo­pul­ta elo­ku­va ei juu­ri­kaan hä­viä vaik­ka­pa ”C­lo­ver­field”:in kat­so­mis­ko­ke­muk­sel­le. Tem­po on to­ki tässä rau­hal­li­sem­pi.