Hep­poi­nen lap­sil­le suun­nat­tu tv-e­lo­ku­va, jos­sa juu­ta­lais­pe­rinnöstään piit­taa­ma­ton tei­ni­tyttö (Kirs­ten Dunst) mat­kaa ajas­sa taak­sepäin ja herää vuo­den 1941 Puo­las­sa. Tästä seu­raa ope­tus­vi­deo­mai­ses­ti juon­net­tua va­lis­tus­ta juu­ta­lai­sis­ta pe­rin­teistä ja en­nen kaik­kea nat­sien hir­mu­työstä.

Ää­rimmäistä yk­sin­ker­tais­ta­mis­ta ja peit­te­lemätöntä saar­naa­mis­ta ko­ros­taa jat­ku­va rau­ta­lan­gas­ta vääntä­mi­nen ja lä­pinä­kyvä ai­ka­kau­sien ver­tai­lu, jon­ka vuok­si tyttö jo alus­sa ho­kee hel­tiämättä tyy­liin ”isällä­ni on Ni­kon”, ”o­len tot­tu­nut kaup­pa­kes­kuk­siin” ja ”­kat­son elo­ku­via mon­ta vii­kos­sa”. Hätäi­nen, hu­tais­tu ja vai­voin mie­len­kiin­toi­nen, va­ka­vas­ta tee­mas­ta huo­li­mat­ta.